Aika ajoin tulee kysy­myk­siä ja kuvia vasi­kois­ta, joil­la havai­taan heti syn­ty­män jäl­keen tai muu­ta­man päi­vän ikäi­se­nä kou­kis­tu­nei­ta tai ylio­jen­tu­nei­ta jal­ko­ja. Mitä ne ovat ja mitä niil­le pitäi­si teh­dä? Alla on käsi­tel­ty vasi­koi­den syn­nyn­näi­set jän­neon­gel­mat ja nii­hin liit­ty­vät tuki­hoi­dot.

Jän­tei­siin vai­kut­ta­vien tilo­jen kol­me eri tyyp­piä

Syn­nyn­näi­siä jän­ne­vi­ko­ja vasi­koil­la on kol­mea eri tyyp­piä: lii­an löy­sät jän­teet (lax ten­dons), kou­kis­tu­neet jän­teet eli jän­ne­kont­rak­tiot (cont­rac­ted ten­dons) sekä sijoil­taan ole­vat jän­teet (displaced ten­dons).

Kou­kis­ta­ja­jän­teen löy­syys on ylei­sin taus­ta­syy, jos vasik­ka sei­soo kan­noil­laan tai jopa vuo­hi­sil­laan ja sil­lä on vai­keuk­sia saa­da sor­kan kär­keä maa­han. Tämä vika esiin­tyy tyy­pil­li­ses­ti ennen­ai­kai­sil­la vasi­koil­la ja vasi­koil­la, jot­ka ovat sel­väs­ti odo­tet­tua pie­ni­ko­koi­sem­pia, vaik­ka­kin oikea-aikai­sia. Tämä tila voi syn­tyä myös tapa­tur­mai­ses­ti, mut­ta täl­löin vasik­ka on ollut syn­tyes­sään täy­sin nor­maa­li.

Kuvat 1 ja 2: Löy­sät jän­teet. Vaa­leal­la vasi­kal­la lie­vä, rus­keal­la vaka­va tila. Jäl­kim­mäi­nen vaa­tii väli­tön­tä eläin­lää­kä­rin hoi­toa, ennus­te kui­ten­kin on koh­ta­lai­nen, jos vasik­ka on muu­toin kun­nos­sa eikä sil­tä löy­dy mui­ta epä­muo­dos­tu­mia. Kuvat: http://www.amzaonline.org/PDF/Tendon%20Issues%20of%20Newborn%20Calves.pdf

Kou­kis­tu­neet jän­teet eli jän­ne­kont­rak­tiot ovat syy­nä vasi­kal­la, jon­ka jal­ka ei suo­ris­tu. Pahim­mil­laan vasik­ka ei saa ojen­net­tua jal­kaan­sa ollen­kaan ja käve­ly-yri­tyk­set tapah­tu­vat lähin­nä vuo­hi­sen etu­pin­nal­la. Tämä tila on suh­teel­li­sen ylei­nen ja esiin­tyy monil­la eri roduil­la perin­nöl­li­se­nä ongel­ma­na. Peri­män lisäk­si vai­van syn­tyyn on lii­tet­ty asen­to­vir­heet koh­dus­sa sekä lii­an iso vasik­ka emään­sä näh­den eli koh­dus­sa on ollut todel­la ahdas­ta. Kou­kis­tu­neet jän­teet lii­te­tään usein myös mui­hin epä­muo­dos­tu­miin, ja tämän vuok­si onkin tär­ke­ää tut­kia vasik­ka koko­nai­suu­des­saan ennen hoi­to­jen aloit­ta­mis­ta. Mui­ta epä­muo­dos­tu­mia voi olla esim. kita­la­ki­hal­kio, kääpiö/bulldoggivasikan piir­teet sekä arth­rogry­poo­si eli nivel­ten epä­muo­dos­tu­mat ja kier­ty­mät. Kou­kis­tu­neet jän­teet havai­taan muu­ta­man päi­vän sisäl­lä syn­ty­mäs­tä. Ne voi­daan luo­ki­tel­la lie­vik­si (vasik­ka käve­lee, mut­ta kan­nat eivät osu maa­han), koh­ta­lai­sik­si (vuo­hi­nen tait­tuu ympä­ri, ja vasik­ka huo­juu vain sor­kan terä­väl­lä kär­jel­lä) sekä vaka­va (vasik­ka kyke­nee käve­le­mään vain ympä­ri tait­tu­nei­den vuo­his­ten pääl­lä, eikä sork­ka ota lain­kaan maa­han). Vasi­koi­den, joil­la on koh­ta­lai­set tai vaka­vat muu­tok­set, juo­tos­ta tulee huo­leh­tia. Ne eivät nouse ylös juo­maan, joten mai­to pitää tar­joil­la pul­los­ta tai tar­vit­taes­sa let­kut­taa. Muis­ta ter­ni­mai­to! Näi­den vasi­koi­den olo­suh­tei­den tul­le olla täy­del­li­set – olkea tai muu­ta kui­vi­ket­ta pitää olla vähin­tään 20 sen­tin ker­ros. Tämä sik­si, että vasi­koil­la on jalois­sa erit­täin ohut iho, joka rik­koon­tuu yllät­tä­vän nopeas­ti tois­tu­vien ylös­nousu­yri­tys­ten myö­tä, jos sork­ka ei ota maa­han. Vau­rioi­tu­neet iho­koh­dat tuleh­tu­vat hel­pos­ti ja saat­ta­vat hoi­ta­mat­to­ma­na joh­taa nive­len ulko­puo­li­seen tuleh­duk­seen ja jopa nivel­tu­leh­duk­seen.

Kuva 3 ja 4: Vasem­mal­la kou­kis­tu­nut jän­ne eli jän­ne­kont­rak­tio. Asteik­ko lievä/kohtalainen. Kor­jat­ta­vis­sa fysio­te­ra­pial­la ja kär­jen alle ase­tet­ta­val­la lät­käl­lä. Mus­tan vasi­kan vasem­mas­sa jalas­sa koh­ta­lai­nen ja oikeas­sa vaka­va jän­ne­kont­rak­tio. Molem­mat kor­jat­ta­vis­sa. Tätä vasik­kaa pitää pitää todel­la hyvin kui­vi­te­tus­sa ja peh­meäs­sä ympä­ris­tös­sä ja koval­la alus­tal­la vain fysio­te­ra­pian aika­na.

Kuva 5: Vasi­kan oikeas­sa jalas­sa (ylem­pä­nä kuvas­sa) on jän­ne­kont­rak­tio ja vasem­mas­sa on arth­rogry­poo­si eli nive­let ovat luu­tu­neet kie­roon, jol­loin vää­rin luu­tu­neet nive­let saa­vat jän­teet­kin pois omil­ta pai­koil­taan. Tämä vasik­ka oli muu­toin­kin hie­man kehi­tys­häi­riöi­nen eikä ennus­tet­ta ollut muu­ta kuin lope­tus.

.

Arth­rogry­poo­sis­sa puo­les­taan vika on itse nive­les­sä, ei jän­teis­sä. Näis­sä tilan­teis­sa nivel on vään­ty­nyt vää­rään asen­toon ja aiheut­taa jopa 75 % tapauk­sis­sa poi­ki­ma­vai­keuk­sia. Jal­kaa on mah­do­ton kään­tää, kun nivel tai nive­let ovat luu­tu­neet vää­rään asen­toon. Tämä tila on havait­ta­vis­sa heti syn­ty­män jäl­keen. Eten­kin Here­for­dil­la tämä on perin­nöl­li­nen vai­va ja mones­ti muut­kin lui­set osat, kuten sel­kä­ran­ka, ovat joten­kin vään­ty­nei­tä tai luu­tu­neet vää­riin asen­toi­hin.

Kai­kis­sa yllä­mai­ni­tuis­sa tilois­sa suo­sit­te­len ehdot­to­mas­ti eläin­lää­kä­rin kon­sul­taa­tio­ta. Ennus­teen ja hoi­to­suun­ni­tel­man muo­dos­ta­mi­sek­si eläin­lää­kä­rin täy­tyy luo­ki­tel­la vam­man laa­juus ja tähän liit­tyen teh­dä täy­del­li­nen yleis­tut­ki­mus koko vasi­kas­ta. Lie­vis­sä tapauk­sis­sa, jois­sa vasik­ka pys­tyy käve­le­mään ja on muu­toin täy­sin nor­maa­li, hyvin juo­va ja pir­teä – kuvat tai video­pät­kä käve­lys­tä ja ylös­nousus­ta riit­tä­vät. Hoi­to pitää myös aloit­taa mah­dol­li­sim­man nopeas­ti.

Hoi­dot ja tuki­hoi­dot

Kaik­kien jän­ne­vam­mo­jen hoi­to vaa­tii vai­van­nä­köä ja niis­tä on pal­jon lisä­työ­tä. Lie­vien ja koh­ta­lais­ten tilan­tei­den ennus­te on kui­ten­kin niin hyvä, että vai­van­nä­kö kan­nat­taa!

Löy­sät jän­teet

Lie­vis­tä koh­ta­lai­siin tapauk­sis­sa voi­daan sor­kan kan­nan alle lii­ma­ta pie­ni koro­ke, joka ohjaa sork­kaa oike­aan suun­taan. Pidä vasik­ka yksi­lö­kar­si­nas­sa peh­meäl­lä, huo­leh­di että vasik­ka juo. Jos tilan­ne on paha, se voi vaa­tia las­toi­tus­ta. Las­toi­tuk­sen mit­ta ja paik­ka (yli­kor­jaa­mi­sen ja lisä­on­gel­mien aiheu­tuk­sen vält­tä­mi­sek­si), sekä oikean­lai­nen asen­nus (jot­ta väl­ty­tään hier­ty­mil­tä) on eläin­lää­kä­rin käyn­tiä vaa­ti­va paik­ka. Las­toi­tus­ta­pauk­sis­sa vasik­ka vaa­tii myös kipu­lää­ki­tyk­sen sekä mones­ti nuku­tuk­sen las­tan asen­nus­vai­hees­sa.

Kou­kis­tu­neet jän­teet

Anta­ma­si fysio­te­ra­pia on koh­ta­lai­sis­sa­kin tapauk­sis­sa erit­täin toi­mi­va tapa, joka nopeut­taa para­ne­mis­ta huo­mat­ta­vas­ti. Jump­paa jal­kaa kevyes­ti suo­rak­si ja kouk­kuun pump­paa­vin liik­kein vähin­tään kah­des­ti päi­väs­sä. Älä vään­nä väki­sin lii­an lujaa, jän­ne saat­taa vau­rioi­tua. Nos­ta vasik­kaa pys­tyyn koval­le alus­tal­le ja lii­maa tai teip­paa tar­vit­taes­sa kär­jen alle lisää pituut­ta esim. ohues­ta puu­pa­li­kas­ta tai las­tun­pät­käs­tä (ks. kuva). Tee vasi­kan nos­tot ja käve­ly­tyk­set aina fysio­jum­pan jäl­keen. Muu­na aika­na pidä vasik­ka yksi­lö­kar­si­nas­sa peh­meäl­lä, huo­leh­di että vasik­ka juo. Huo­maa – peh­meä alus­ta sil­loin kun se on ilman val­von­taa, fysio­te­ra­pias­sa koval­le alus­tal­le, jol­loin jal­ka pakot­tuu suo­rak­si parem­min eikä alus­ta ole kiik­ke­rä. Jos tila on vaka­va, se voi vaa­tia las­toi­tus­ta. Las­toi­tuk­sen mit­ta ja paik­ka (yli­kor­jaa­mi­sen ja lisä­on­gel­mien aiheu­tuk­sen vält­tä­mi­sek­si), sekä oikean­lai­nen asen­nus (jot­ta väl­ty­tään hier­ty­mil­tä) vaa­tii eläin­lää­kä­rin käyn­tiä. Las­toi­tus­ta­pauk­sis­sa vasik­ka vaa­tii myös kipu­lää­ki­tyk­sen sekä mones­ti nuku­tuk­sen las­tan asen­nus­vai­hees­sa. Jän­ne­kont­rak­tiois­sa hevo­sil­la erit­täin toi­mi­va oksi­tet­ra­syklii­ni­hoi­to ei vasi­koil­la eri­lai­sen aineen­vaih­dun­ta­me­ka­nis­min vuok­si toi­mi kun­nol­la. Vasi­koil­la annos jou­tui­si ole­maan niin suu­ri, että toden­nä­köi­nen tulos on munuais­vi­ka. Tämän vuok­si vasi­koil­la ei oksi­tet­ra­syklii­ni­hoi­toa käy­te­tä, ja hyvin har­voin sitä edes tar­vit­tai­siin. Kirur­gi­nen jän­teen kat­kai­su eläin­lää­kä­rin toi­mes­ta on myös vaih­toeh­to ja ennus­te täl­löin erit­täin hyvä. Tämä kan­nat­taa pitää mie­les­sä eten­kin arvok­kai­den vasi­koi­den ja esim. emo­leh­mä­va­si­koi­den koh­dal­la. Leik­kauk­sen jäl­keen jal­ka para­nee kip­sin sisäl­lä 1–2 viik­koa. Kirur­gis­ta hoi­toa voit kysyä mm. Lehmälääkärit.comilta. Huom! Molem­mis­sa tilan­teis­sa hoi­to tulee aloit­taa mah­dol­li­sim­man nopeas­ti par­haim­man tulok­sen saa­vut­ta­mi­sek­si!

Kuva 6: Kär­jil­le pituut­ta. Jän­ne­kont­rak­tion hoi­to fysio­te­ra­pian lisäk­si.

page3image2616649664page3image2616650016

Alla vie­lä “Hoi­to- ja arvioin­ti­kaa­vio”. Kivaa vii­kon­lop­pua!

T. Hei­di

 

Läh­teet:

David E. Ander­son, André Des­roc­hers, Guy St. Jean. 2008. Mana­ge­ment of Ten­don Disor­ders in Catt­le Vete­ri­na­ry Cli­nics of North Ame­rica, Food Ani­mal Prac­tice, Volu­me 24, Issue 3:551–566

Stei­ner Adrian, Ander­son D.E. and Des­roc­hers A. 2014. Disea­ses of the Ten­dons and Ten­don Sheaths. Vete­ri­na­ry Cli­nics Of North Ame­rica-Food Ani­mal Prac­tice. Volu­me 30, Issue:1:157.