Minul­la oli kun­nia pääs­tä NMC eli Natio­nal Mas­ti­tis Counci­lin vie­raak­si hei­dän kesä­kongres­siin­sa Guelp­hiin, Kana­daan. Tut­ki­mus­ti­lal­ta lai­toin­kin jo kesän alus­sa kuvia ja tari­naa. Lisäk­si osal­lis­tuin luen­to­päi­vään ja tutus­tuin suu­reen jouk­koon tut­ki­joi­ta, eläin­lää­kä­rei­tä ja mikä paras­ta — pai­kal­li­siin mai­to­ti­lay­rit­tä­jiin. Alla tari­naa reis­sus­ta ja erään huip­pu­tuot­ta­jan salai­suu­det hyvään tuo­tok­seen ja eläin­ter­vey­teen!

 Jää­kiek­ko­maa.. ja bus­sit­kin sen mukaan!

Mat­ka oli sil­miä avaa­va mones­sa­kin suh­tees­sa. Olen aina ihme­tel­lyt mikä ihme sii­nä on ettei ulko­mail­la ote­ta mai­to­näyt­tei­tä. Mai­to­näyt­tei­den otta­mi­sen perus­ta­han on a) hel­pot­ta­va tie­to sii­tä että solu­tuk­sen aiheut­taa mitä­tön pöpö, jon­ka voi hoi­taa umpi­kau­del­la tai pel­käl­lä kipu­lääk­keel­lä – eli ei tar­vit­se aloit­taa kal­lis­ta anti­bioot­ti­kuu­ria tur­haan ja b) kerä­tä tie­toa kar­jan bak­tee­ri­ti­lan­tees­ta, jon­ka avul­la voi­daan koh­dis­taa ennal­taeh­käi­sy­toi­met ja nii­hin kulu­vat eurot oike­aan osoit­tee­seen. Asia sel­vi­si mitä pelot­ta­vim­mal­la taval­la: heil­lä on pis­tet­tä­viä kol­man­nen ja nel­jän­nen pol­ven kefa­los­po­rii­ne­ja, jois­sa ei ole mai­don varoai­kaa. Vaih­toeh­toi­ses­ti käy­te­tään yhtä laa­ja­kir­joi­sia tuu­be­ja, jois­sa on todel­la lyhyt varoai­ka. USA:n puo­lel­la kipu­lääk­keil­le on lät­käis­ty mai­don varoai­ka. Usko­ma­ton­ta! Lisäk­si tuot­ta­jat saa­vat ostaa suo­raan tuk­ku­kaup­pi­aal­ta lääk­kei­tä mai­nos­ten perus­teel­la, vail­la tie­toa ja ymmär­rys­tä sii­tä mitä vas­taan ja miten lää­ke teho­aa. Kana­das­sa ja USAs­sa bak­tee­rien resis­tens­sion­gel­mat ovat hur­jia. Pelot­ta­vin­ta asias­sa on se, että nämä mul­ti­re­sis­ten­tit bak­tee­ri­kan­nat ovat jo siir­ty­neet nave­toi­den työn­te­ki­jöi­hin ja hei­dän lap­siin­sa. Jos täl­lai­nen resis­tent­ti bak­tee­ri­kan­ta pää­see aiheut­ta­maan tuleh­duk­sen eli­mis­tös­sä, se voi joh­taa veren­myr­ky­tyk­seen ja pahim­mil­laan kuo­le­maan. Mik­si anti­bioot­ti ei tehoa? Sik­si, kos­ka samaa anti­bioot­tia on tyki­tet­ty syy­tä tut­ki­mat­ta eläi­miin vuo­si­tol­kul­la ja bak­tee­ri on kehit­tä­nyt anti­bioot­tia vas­taan resis­tens­sin eli vas­tus­tus­ky­vyn. Ja laa­ja­kir­joi­sem­pia tai tehok­kaam­pia lääk­kei­tä ei enää ole ole­mas­sa. Mis­sään.

Täs­tä syys­tä Kana­das­sa­kin par­haim­mat tilat ovat jo siir­ty­neet sijoit­ta­maan euron­sa lääk­kei­den sijaan tau­tien ennal­taeh­käi­syyn. Alla ole­vat kuvat ja tari­nat ovat tilal­ta, jos­sa on 150 lyp­sä­vää ase­ma­lyp­sys­sä, uudis­hie­ho­jen tar­ve on noin vii­si kap­pa­let­ta vuo­des­sa ja uta­re­tu­leh­duk­sia hoi­de­taan vuo­des­sa alle vii­si kap­pa­let­ta. Mai­don hin­ta 0.52e/litra. Kes­ki­tuo­tos 14 500 kg. Kes­ki­so­lut alle 120 000. Navet­ta oli ollut käy­tös­sä 6 vuot­ta ja sii­hen oli siir­ryt­ty van­has­ta piha­tos­ta. Miten tähän hui­ke­aan tilan­tee­seen oli pääs­ty ja miten sitä yllä­pi­det­tiin?

 Huo­maa raken­nuk­sen sijoit­te­lu. Sosi­aa­li­ti­lat irti nave­tan perus­hal­lis­ta ja lyp­sy­ase­ma sii­nä välis­sä jot­ta saa­daan sei­nät auki joka puo­lel­ta navet­taa ja ilma kul­ke­maan!

Tilan omis­ta­jal­la oli kol­me tär­ke­ää avai­na­si­aa, mis­tä hän pitää kiin­ni ja mihin hän panos­taa. Eläin­ten stres­sit­tö­myys, jalos­tus ja roko­tuk­set. Kai­kis­ta tär­kein­tä on ehdot­to­mas­ti eläin­ten stres­sit­tö­myys. Hänen mie­les­tään stres­saa­va eläin sai­ras­tuu heti, kos­ka tuo­tos­ra­si­tus on niin kova. Par­haim­mat mam­mat tykit­tä­vät heru­ma­hui­pus­saan kui­ten­kin 90 kiloa mai­toa per päi­vä. Miten taa­ta leh­mil­le stres­sit­tö­mät olo­suh­teet?

 Tilaa. Ilmaa. Valoa. Rehua. Vet­tä. Muka­vat makuu­par­ret.

Ensim­mäi­nen sään­tö stres­sit­tö­myy­teen oli: riit­tä­väs­ti ruo­kin­ta­pöy­tä­ti­laa eli kak­si­ri­vi­nen navet­ta. Syö­dyt kui­va-aine­ki­lot ovat suo­raan ver­ran­nol­li­sia tuo­te­tun mai­don mää­rään.  ”Minul­la ei ole varaa sii­hen, että yksi­kin leh­mis­tä jät­täi­si syö­mät­tä mait­ta­vaa, hyvä­laa­tuis­ta rehua sil­loin kun se hänel­le sopii. Ja yleen­sä se sopii sil­loin kun kaik­ki muut­kin ovat syö­mäs­sä”. Rehua oli aina pöy­däl­lä ja ape jaet­tiin kah­des­ti päi­väs­sä. Teki mie­li käy­dä halaa­mas­sa tätä isän­tää.

Toi­nen sään­tö stres­sit­tö­myy­teen oli: ei yli­täyt­töä. Kar­kuun pää­see aina ja muu­ta­ma yli­mää­räi­nen par­si oli aina valit­ta­va­na. ”Jos leh­mä on arka, eikä se uskal­la men­nä makaa­maan jon­kun tie­tyn leh­män vie­reen, tai joku aina ajaa sen ylös vaa­tien paik­kaa itsel­leen, se ei tuo­ta minul­le mitään”. Teki mie­li men­nä halaa­maan uudes­taan.

 Poi­ki­vien osas­to.

Kol­mas pää­point­ti stres­sit­tö­myy­teen oli asia, jota en ole kos­kaan aja­tel­lut itse­kään. Idea oli lois­ta­va, mut­ta vaa­ti­nee suun­nit­te­lua jo raken­nus­vai­hees­sa. Isän­tä oli nimit­täin päät­tä­nyt, että leh­mien par­sio­sas­tos­sa tai lyp­sy­ase­mal­la ei teh­dä mitään toi­men­pi­tei­tä leh­mil­le. Lyp­sy­ase­mal­la vain lyp­se­tään. Leh­mä­hal­lis­sa vain syö­dään, juo­daan ja maa­taan. Kaik­ki toi­men­pi­teet teh­tiin niil­le vara­tuil­la alueil­la: tuu­bit lai­tet­tiin käsit­te­ly­hä­kis­sä ja eläin­lää­kä­rin teke­mät tii­neys­tar­kas­tuk­set nave­tan ulko­puo­lel­le jär­jes­te­tys­sä kujas­sa. Leh­mis­tä huo­ma­si tämän sel­väs­ti. Kun bus­si­las­til­li­nen suhi­se­via ja puhu­via ihmi­siä pöläh­ti navet­taan, ehkä kak­si mam­maa vai­vau­tui edes kat­so­maan. Kukaan ei nous­sut ylös. Kukaan ei läh­te­nyt kar­kuun. Ne tie­si ettei kukaan kum­min­kaan tee heil­le mitään, joten mitä tur­hia höt­kyi­le­mään. Jat­koi­vat märeh­ti­mis­tä ja makaa­mis­ta – eli mai­don tuot­ta­mis­ta.

 Mitä teh­dä kun vie­rai­ta ihmi­siä tulee navet­taan? Maa­ta ja märeh­tiä.

Stres­sit­tö­myy­den lisäk­si isän­nän toi­nen sel­keä pää­point­ti oli jalos­tus. Hän oli vah­vas­ti sitä miel­tä, että vas­tus­tus­ky­ky periy­tyy ja jalos­ti voi­mak­kaas­ti ter­veim­piä leh­mi­ään. Hän käyt­ti myös son­ne­ja, joi­den on todet­tu periyt­tä­vän hyvää vas­tus­tus­ky­kyä. Vas­tus­tus­ky­vyn lisäk­si jalos­tuk­sel­la hän pyr­ki mah­dol­li­sim­man tasa­ko­koi­seen ja tasa­laa­tui­seen kar­jaan: täl­löin leh­mät ovat saman­ko­koi­sia ja saman­lai­sia myös rehun­käyt­tö­ky­vyl­tään. Täl­löin ruo­kin­nan ja par­sien mitoi­tuk­set voi­daan opti­moi­da. Kun­to­luo­kat pysy­vät hans­kas­sa ja eläi­met pysy­vät puh­tai­na, eikä iho­vau­rioi­ta ole. Kysyin hänel­tä ottai­si­ko hän samaan lau­maan jota­kin tois­ta rotua. Hän piti ide­aa aivan uto­pis­ti­se­na. Usean rodun pitä­mis­tä samas­sa nave­tas­sa kum­mek­sui myös pelk­kiä Jer­sey-leh­miä lyp­sä­vä mai­to­ti­lay­rit­tä­jä. Hän sanoi valin­neen­sa rotun­sa pitoi­suuk­sien ja pie­nen koon perus­teel­la. Hänel­lä on van­hat mitoi­tuk­set nave­tas­saan ja sanoi ettei Hols­tei­nia voi­nut edes aja­tel­la. Eivät kes­täi­si päi­vää­kään, kun eivät mah­du min­ne­kään. Hänel­lä on myös super­hie­not uta­re­ter­veys­tu­lok­set – hän sanoi ettei juh­li kes­ki­tuo­tok­sel­la (10 400 kg), mut­ta ras­vat oli­vat 5.5 ja val­kuai­set samas­sa suh­tees­sa, solut 140 000. Hän oli brän­dän­nyt tilan­sa laa­tu­mai­don tuot­ta­ja­na – palk­ka sii­tä 0.8 euroa per lit­ra.

 Vii­kon ikään saak­ka vasi­kat oli­vat näin (jokai­sel­la vie­rai­le­mal­la­ni tilal­la), kun­nes siir­to auto­maa­til­le tai muu­hun tut­ti­juot­toon ryh­mä­kar­si­noi­hin. Tämä oli omaan sil­mään ikä­vän näköis­tä — eikä alle puo­li­vuo­tiai­ta nau­to­ja saa­kaan Suo­mes­sa pitää kyt­ket­tyi­nä. Juot­to­ru­tii­ni oli tut­tiäm­pä­ris­tä kah­des­ti päi­väs­sä niin pal­jon kuin juo­vat. Auto­maa­til­la jat­kos­sa myös vapaa juot­to.

Kol­mas, suo­ma­lai­sil­le vie­raam­pi asia, ovat roko­tuk­set. Täl­lä vie­rai­lu­ti­lal­la käy­tet­tiin kaik­kea mah­dol­lis­ta: pait­si roko­tet­tiin S. aureus­ta ja E. colia vas­taan, myös annet­tiin vas­tus­tus­ky­kyä paran­ta­vaa syto­kii­ni­ro­ko­tet­ta. Leh­män val­ko­so­lu­jen mää­rä ja toi­min­ta­ky­ky puto­aa poi­ki­mi­sen aikaan, kuten tie­däm­me. Sik­si leh­mä niin hel­pos­ti sai­ras­tuu juu­ri täs­sä vai­hees­sa ja sik­si umpi­kausi ja vas­ta­poi­ki­neen leh­män olot ovat niin super­tär­kei­tä. Tämän rokot­teen tehon sano­taan perus­tu­van eli­mis­tön puo­lus­tus­so­lu­jen akti­voi­mi­seen ja nii­den mää­rän nos­toon poi­ki­mi­sen aikaan. Kävin jut­te­le­mas­sa myös rokot­teen myy­jän kans­sa, mut­ta Suo­mes­sa tätä ei ole saa­ta­vil­la. Isän­tä oli myös van­nou­tu­nut vaha­tulp­pien ja umpi­tuu­bien käyt­tä­jä. Hän oli har­kin­nut siir­ty­mis­tä vali­koi­vaan umpi­tuu­bien käyt­töön, mut­ta ei ollut vie­lä uskal­ta­nut. Hän ei kyl­lä nyky­ti­las­sa ollut lain­kaan var­ma, onko niis­tä hyö­tyä. Uskoi enem­män vaha­tulp­pien voi­maan estä­mään uusia tuleh­duk­sia. Taas teki mie­li hala­ta 😀

 Isän­tä itse.

Isän­tä ei ehkä sitä itse enää huo­man­nut sanoa tai teroit­taa, mut­ta kuten kuvis­ta näkyy: ilmaa, valoa, puh­das­ta, muka­vat makuu­pai­kat, stres­si­tön­tä, vet­tä ja rehua. Perus­asioi­ta, joil­la on var­mas­ti mer­ki­tys­tä uta­re­ter­vey­den yllä­pi­dos­sa ja eläin­ten ter­vey­des­sä. Kaik­ki oli kun­nos­sa ja niin rutii­nio­mai­ses­ti teh­tyä, ettei hän edes mai­nin­nut nii­tä.

 Lyp­sy­ase­ma. Kuusi vuot­ta van­ha. Käy­tös­sä kah­des­ti päi­väs­sä x 150 leh­mää.

No miten Suo­mes­sa? Meil­lä kes­ki­mää­rin uta­re­ter­veys­ti­las­tot, anti­bioot­tien käyt­tö­po­li­tiik­ka sekä kes­ki­mää­räi­set solu­lu­vut ovat maa­il­man huip­pu­ja! Kuu­lin monel­ta tuot­ta­jal­ta mat­kal­la kuin­ka he oli­vat juh­li­neet, kun tan­kin kes­ki­so­lut oli­vat pudon­neet 489 000 à 268 000. Tämä on toki hie­no saa­vu­tus, mut­ta suo­ma­lais­ta kyl­mä­si. Minul­la on ollut ilo teh­dä töi­tä aivan super­hy­vien asiak­kai­den kans­sa tääl­lä Suo­mes­sa! Hoi­to­jen mää­rät erääl­lä tilal­la pudon­neet uta­re­ter­veys­kurs­sin neu­voil­la yhdes­sä vuo­des­sa kym­me­nis­tä tapauk­sis­ta nol­laan. Kes­ki­tuo­tok­set nous­seet paris­sa vuo­des­sa lähes 2 000 kg. Päi­vä­mai­toen­nä­tyk­set erääl­lä tilal­la 47kg. Aivan usko­mat­to­mia yrit­tä­jiä! Meil­lä oli­si pal­jon ope­tet­ta­vaa meren toi­sel­la puo­lel­la – ter­vey­den­huol­lon osaa­jia ja huip­pu­ti­lo­ja löy­tyy Suo­mes­ta­kin! Mut­ta mitä meil­lä on opit­ta­vaa siel­tä? Minus­ta mei­dän tavoi­te voi­si olla se kes­tä­vä leh­mä. Vähem­män hie­ho­ja, enem­män poi­ki­mi­sia. Olo­suh­teet, ruo­kin­ta ja sys­tee­mit niin että se Hols­ku­kin poi­kii vii­si ker­taa. Lisää kan­nat­ta­vuut­ta. Miten sen saa­vut­tai­si? Joka tilal­la panos­tuk­set tie­tys­ti omiin rajoit­ta­viin teki­jöi­hin. Ne pitää vain löy­tää!

Omas­ta mie­les­tä­ni suu­rim­mat erot nii­den tilo­jen, jois­sa vie­rai­lin ja Suo­ma­lais­ten tilo­jen välil­lä TOP 3:

  1. Ilmas­toin­ti (mei­na­sin jää­tyä joka nave­tas­sa vaik­ka ulko­na oli 21 astet­ta läm­min­tä, niin koval­la kaik­ki puhal­ti­met ja joka pai­kas­sa ver­hot maa­han asti auki). Ilmas­toin­nin mer­ki­tys­tä ei voi lii­kaa koros­taa: jos ilma on kui­vaa ja vii­le­ää ja se liik­kuu, käy­tä­vät ja par­sien pin­nat pysy­vät auto­maat­ti­ses­ti kui­vem­pi­na ja leh­mät pys­ty­vät makaa­maan enem­män kuin läm­pö haih­tuu tehok­kaam­min nii­den ihol­ta. Eli saa­da aikaan olo­suh­teet, jois­sa bak­tee­rit eivät viih­dy mut­ta leh­mät viih­ty­vät. Ilmas­to heil­lä on sama kun meil­lä, mut­ta kaik­ki nave­tat hur­jas­ti pal­jon kevyt­ra­ken­tei­sem­pia.
  2. Lyp­sy­ryh­män tasa­laa­tui­suus eli vain yksi rotu.
  3. Syvä­kui­vik­keet tai hiek­ka. Kah­del­la vie­rai­lu­ti­lois­ta oli ollut ennen matot, eivät­kä iki­nä enää kuu­lem­ma lait­tai­si takai­sin. Teen kui­vik­keis­ta ja nii­den vai­ku­tuk­ses­ta uta­re­ter­vey­teen vie­lä oman kir­jal­li­suus­kat­sauk­sen kesän aika­na ja se jul­kais­taan myös Blo­gis­sa kai­kil­le luet­ta­vak­si.

Mut­ta yksi asia oli var­ma: ei suo­ma­lai­nen tuot­ta­ja häviä kana­da­lai­sel­le – puo­lin ja toi­sin on opit­ta­vaa ja annet­ta­vaa!

Oot­te super!

Hei­di.

P.S. Kävin onnit­te­le­mas­sa isän­tää hui­keis­ta tulok­sis­ta ja kii­tin hie­nois­ta ideois­ta käyn­nin päät­teek­si. En uskal­ta­nut hala­ta, kät­te­lin vain 😀