Tilatiimi nautojen terveydenhuollossa

Eläinlääkärin uusi rooli? - Tilatiimin jäsen.

Konsultti, psykologi, ekonomi, kapean alan asiantuntija,

kaiken osaaja, velho kristallipallo takakontissa. Vai onko se edelleen
kuitenkin eläinlääkäri? Eläinlääkärin ammattitaidon ydin on sairauksien ennaltaehkäisyssä,
diagnosoimisessa ja parantamisessa. Tämän lisäksi se on myös kommunikointia
eläinten ja vielä enemmän ihmisten kanssa. Taitoa auttaa heitä muuttamaan
asioita, parantamaan eläinten hyvinvointia. Itseasiassa ammatin ydin ei ole
muuttunut. Mutta asiakkaat ovat muuttuneet. Nyt asiakas on lehmän sijaan
tilakokonaisuus ja sen hoitamiseen tarvitaan useampaa osaajaa, tiimiytymistä.
Yksin kaiken tekeminen ei enää ole in.


NAUTATERVEYDENHUOLTOA NAAPURISSA


Suomalaiset tuotantoeläinlääkärit kokoontuivat Kuopiossa
vuosittain järjestettävillä tuotantoeläinlääkäripäivillä. Poikkeuksellisesti valtaosa
osallistujista, sekä kaikki luennoitsijat, osallistuivat etänä Teamsin
välityksellä. Teemana oli ennaltaehkäisevä terveydenhuolto ja luennoimassa oman
maansa edelläkävijöitä Suomesta ja muista Pohjoismaista.

Virolaiset terveydenhuoltoeläinlääkärit keskittyvät
raportteihin, lukuihin ja niiden säännölliseen seuraamiseen. Asetetaan selkeät
tavoitteet, joiden toteutumista seurataan. Tanskassa ollaan valveilla
tarttuvien tautien leviämisen suhteen ja mm. salmonellaa saneerataan ahkerasti.
Tilanne siellä on tosin moninkertaisesti pahempi kuin meillä Suomessa. Toivottavasti
osaamme arvostaa nykytilannettamme! Ruotsalaisten kunnaneläinlääkäreiden
tuotantoeläinpraktiikan ja päivystyksen lisäksi terveydenhuoltoon erikoistuneet
eläinlääkärit hoitavat kiireetöntä työtä: ennaltaehkäisyä, seurantaa ja
neuvontaa.

Miten Suomessa hoidetaan nautojen terveydenhuolto ja
päivystys tulevaisuudessa. Mihin suuntaan haluamme muutosta viedä?

Tämän päivän tuotantoeläintilalla tarvitaan useampaa
asiantuntijaa ja tekijää. Muissa Pohjoismaissa eläinlääkärien roolit ovat jo
pitkälti eriytyneet omiksi erityisosaamisalueikseen. Meillä on todella
haastavia ongelmakokonaisuuksia, esimerkiksi salmonella- EHEC-,
M.bovis-saneeraukset ja muut hankalat tarttuvat taudit. Niihin kytkeytyy paljon
kuluja, ylimääräistä työtä ja harmaita hiuksia. Bioturvallisuus eli tautien
leviämisen ehkäisy tilalta toiselle, tilan sisällä eläimestä toiseen ja
eläimestä ihmiseen, on erittäin tärkeä osa tulevaisuuden terveydenhuoltoa. Ja
edellisten lisäksi mm. utareterveyden ongelmat tai tuotostason laahaaminen alle
tavoitteiden, vaativat pitkällistä perehtymistä ja sitoutumista kaikilta
ratkaisua etsiviltä tahoilta. Ongelman juurisyiden kaivaminen vaatii usein melkoista
salapoliisityötä. Meidän on kunnioitettava ja hyödynnettävä kaikkien eri alojen
osaajien panosta ajaessamme eläinten hyvinvointia ja tuotantoeläintilojen
kannattavuutta paremmalle tasolle.

Puheissa korostui kokonaisuuden hallinta ja
suunnitelmallinen ja tavoitteellinen muutosten toteutus. Tärkeää on mitata
asioita. Sillä sitä mitä mitataan, voidaan parantaa.

Voimme mitata kuntoluokkia, tuotosta, DIM:ä ja poikimaväliä,
märehtimistä, umpilehmien päivittäistä kuiva-aineen syöntiä, veren NEFA- ja
BHB-arvoja, rehun pitoisuuksia, vasikoiden kuivitusta (nesting score) ja vaikka
lehmien lannan koostumusta. Yleensä ensin on mietitty mitä haluamme parantaa
tai vähentää. Jos sellaista ei ole, se voidaan myös löytää tai voimme ennakoida
ja estää mahdollisia tulevia haasteita. Mittaustuloksia ja raportteja
tarkastelemalla, ja yrittäjän kanssa keskustelemalla voidaan selvittää, onko mahdollista
kehittää asioita parempaan. Jos maitotilayrittäjä kokee, että on mahdollista
tehdä parannuksia - taloudellisia, eläinten hyvinvointiin liittyviä, tai yrittäjän ja työntekijän työtaakkaa helpottavia,
kannattaa toimiin ryhtyä.

Joskus vuosittain tehtävät Nasevakäynnit ja
terveydenhuoltokäynnit eivät johda mihinkään. Käynnillä todetaan kehityskohde
ja annetaan parannusehdotuksia. Tekemisen toteuttaminen ja taakka jäävät
kuitenkin yksin yrittäjälle. Jos tilalla on paljon muuta meneillään ja
työpaineet ovat kovat on mahdollista, että asia jää roikkumaan.

Jotta me pääsemme asioissa eteenpäin ja terveydenhuollon
todellinen hyöty saavutetaan, on meidän muutettava ja muututtava. Jos tuntuu
siltä, ettei työ tuota toivottua lopputulosta, on vaihdettava strategiaa.
Arvoisa kollega ja opettajani eläinlääkäri Helena Rautala kertoi erittäin
valaisevan esimerkin tosielämästä opiskeluaikoinamme. Yksi kandeista manasi,
että kun aviomies ei vieläkään ole saanut pallogrilliä siirretyksi sisään
varastoon, vaikka hän on sanonut siitä jo ainakin kymmenen kertaa. Helena kysyi
häneltä, että kuinka monta kertaa sinä teet pullat samalla reseptillä, jos ne
eivät nouse? No en montaakaan kertaa, vaihtaisin reseptiä. No niinpä! Meidänkin
on vaihdettava reseptiä terveydenhuollon tekemisessä, mikäli muutoksia
parempaan ei tilalla tapahdu. Olisiko se terveydenhuoltopullan puuttuva
ainesosa parempi tiimityö?

Jos tuottaja kokee jäävänsä yksin
terveydenhuoltosuunnitelman toteuttamisen kanssa, niin myös itse olen kokenut
joskus jääväni yksin terveydenhuoltosuunnitelman tekemisen kanssa.

YHTEISTYÖN VOIMA

Tuotantoeläinlääkäripäivien ydinviesti oli, että
terveydenhuollossa on tärkeää inspiroida, ei luennoida. Motivoida ja vahvistaa.
Antaa muille valta ja keinot tehdä päätöksiä. Kuunnella, kuunnella ja
kuunnella. Ja kaiken tämän jälkeen viedä päätökset yhdessä teoiksi. Asettaa
tavoitteet, niille aikataulu sekä sopia että kuka tekee ja mitä tekee. Ja
tietenkin seurata ja mitata että näin tapahtuu.

Yhdessä olemme enemmän, saamme asioita tapahtumaan! Ehkä se
olet sinä tai minä, joka kutsuu kokoon tilatiimin. Yrittäjä itse on tietenkin
se joka loppujen lopuksi tekee päätökset, mutta meidän muiden on tuettava ja ehkä
hieman hengitettävä niskaan välillä. Meillä muilla tarkoitan tilan hoitavaa
eläinlääkäriä, terveydenhuoltoa tekevää eläinlääkäriä sekä ruokinnansuunnittelijaa,
muita neuvojia ja ketä ikinä tuottaja haluaa tiimiinsä koota. Ja kun oikea
tiimi on kasassa, alamme toteuttaa! Ja siitä tulee hyvä!


Tiimityön puolesta, Eläinlääkäri Sanni Kallio

0 0
Feed

Jätä kommentti