Lehmiä navetassa

LOISTETTA LEHMILLE – NAVETAN VALAISTUKSEN OPTIMOINTI

Navetan valaistuksella on suuri vaikutus lehmien hyvinvointiin ja tuotokseen. Jos nauta saa päiväsaikaan 200 luksia silmän verkkokalvoille, melatoniinin erittyminen aivojen käpyrauhasesta vähenee ja naudan aktiivisuus kasvaa. Tällöin lehmä myös syö enemmän karkearehua. Lisäksi melatoniinin väheneminen elimistössä aktivoi IGF-1-kasvuhormoonin tuotannon, joka lisää lehmän maidontuotantoa. Yöllä sitä vastoin melatoniinin määrää naudan elimistössä halutaan lisätä ja valon tulee olla himmeämpää. Häiriötön valo yöaikaan antaa lehmälle mahdollisuuden levätä – lepo edistää munasolujen kypsymistä sekä vapautumista ja siten hedelmällisyyttä. 


Eläinsuojelulain (4.4.1996/247) ja eläinsuojeluasetuksen (7.6.1996/396) mukaan eläimen pitopaikan valaistuksen tulee olla riittävä eläimen fysiologisten- ja käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen sekä eläimen hyvinvoinnin tarkastamiseen ja hoitotoimenpiteiden suorittamiseen. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (405/2017) on myös säädetty valaistuksen vähimmäisvoimakkuuksista:


Taulukko 9. Lypsykarjarakennusten eläin- ja lypsyosastojen valaistuksen vähimmäisvoimakkuus (MMM 405/2017)


Kohde: Lux[Lx]

Eläintilan yleisvalaistus: 150 1)

Lypsyasema ja -robotti: 250 2)
Nuoren karjan tila: 100 1)

1) 2 metrin korkeudella
2) utarekorkeudella


Valaistusohjelmat
Valaistusohjelmalla määritellään valoisan ajan pituus vuorokaudessa. Lypsylehmillä käytettäviä valaistusohjelmia on kaksi; pitkänpäivän valaistus ja lyhyenpäivän valaistus.


1) Pitkänpäivän valaistus: 16 tuntia päivävalaistus ja 8 tuntia yövalaistus.
Pitkänpäivän valaistus sopii erityisesti lypsylehmille, vasikoille ja nuorkarjalle. Pitkän päivän valaistuksen on todettu parantavan sekä nuorkarjan kasvua että lypsylehmien syöntikykyä. Pitkänpäivän valaistus lisää kasvavien hiehojen päiväkasvua jopa 10 %. Lisäksi pitkänpäivän valaistus edistää hiehoilla utarekudoksen kehitystä ja ensikkokauden maitotuotosta. Lypsylehmillä pitkänpäivän valaistuksen positiiviset vaikutukset näkyvät maitotuotoksessa. Pitkänpäivän valaistuksessa eli 16 tuntia valoisassa viettävien lehmien maitotuotos voi olla jopa 5-15% korkeampi verrattuna alle 13,5 tuntia valoisassa viettävien lehmien tuotokseen. Päivätuotoksena tämä tarkoittaa 2 kg enemmän maitoa verrattuna luonnonvalossa oleviin lehmiin. Liiallisella valaistuksella voi saada kuitenkin hallaa aikaan, sillä lehmällä täytyy myös olla mahdollisuus levätä hämärässä. Valon lisäämisen positiiviset vaikutukset häviävätkin, jos lehmä on yli 16 tuntia valoisassa ympäristössä. Lisäksi yli 16 tunnin valoisa jakso voi vaikuttaa negatiivisesti lehmän hedelmällisyyteen.


2) Lyhyenpäivän valaistus: 8 tuntia päivävalaistus ja 16 tuntia yövalaistus.
Lyhyenpäivän valaistus sopii erityisesti umpilehmille ja lopputiineille hiehoille. Lyhyenpäivän valaistuksessa olevat umpilehmät syövät noin 12% enemmän kuiva-ainetta poikimisen jälkeen verrattuna pitkänpäivän valaistuksessa oleviin umpilehmiin. Lisäksi seuraavan lypsykauden päivämaitotuotos on suurempi (jopa 3,08 kg) lyhyen päivän valaistuksessa olevilla umpilehmillä.



Valaistuksen voimakkuus
Navetan päivävalaistukseksi suositellaan lehmän silmän korkeudella yli 200 luksia, joka lisää lehmän aktiivisuutta ja karkearehun syöntiä. Robotilla ja hoitokarsinassa valo voi olla voimakkaampaakin (>250 luksia), jotta lypsykoneen huolto ja hoitotoimenpiteet sujuvat ongelmitta. Lehmät kulkevat mielellään kohti valoa, joten voimakkaampi valo myös ruokintapöydällä voi houkutella lehmiä syömään. Osastointi helpottaa valaistusohjelmien suunnittelua ja toteutusta, jotta eri eläinryhmille voidaan mahdollistaa paras valaistusrytmi. Varsinkin kevät- ja kesäaikaan kannattaa hyödyntää luonnonvaloa mahdollisimman paljon, sillä luonnonvalo on hämärässäkin tehokkaampaa (jopa 1000 luksia) verrattuna keinovaloon. 


Yövalaistukseksi suositellaan alle 50 luksia lehmän silmän korkeudella, sillä tällöin lehmä tunnistaa päivän ja yön eron. Yöllä valaistus voi olla sävyltään punainen, joka ei stimuloi aivoja. Lehmien ja ihmisten on kuitenkin helppo nähdä punaisessa yövalaistuksessa – näin ollen muita valoja ei välttämättä tarvitse sytyttää, jos menet yöllä navettaan. Robotilla ja ruokintapöydällä voi kuitenkin olla kirkkaampi valo koko yön – tällöin lehmät kiertävät lypsyllä ja syömässä myös yöllä halutessaan. Huomiota täytyy kuitenkin kiinnittää siihen, ettei ruokintapöydälle tai robotin ympäristöön kehity heijastuksia tai varjoja.


Huomioitavaa valaistuksen toteutuksessa

Lehmällä vie aikaa tottua kaikenlaisiin muutoksiin elämässään, myös valaistuksen muutokseen. Uuden valaistusohjelman vaikutukset alkavat näkyä lehmän käytöksessä ja tuotoksessa kolmen- neljän viikon päästä valaistuksen muutoksesta. Valaistuksen muutosta suunniteltaessa on hyvä miettiä eläinten ryhmittelyä – pystytäänkö eläimet ryhmittelemään niin, että kullekin eläinryhmälle voidaan säätää optimaalinen valaistus. Katonrajassa loistavien lamppujen valon voimakkuus vähenee kohti lattiapintaa. Siksi valaistuksen voimakkuus tulee säätää oikeaksi juuri lehmän silmän korkeudelle. Valon tulee myös jakautua tasaisesti ruokintapöydälle, käytäville ja makuuparsiin. Valaisimia asennettaessa kannattaa katsoa navettaa lehmän silmin. Tuleeko johonkin varjoja tai heijastuksia? Lehmät pelkäävät näitä, joten heijastukset ja varjot robotilla tai ruokintapöydällä voivat aiheuttaa ongelmia lehmien kierrossa. Valaistus tuleekin säätä niin, ettei varjoja tai heijastuksia muodostu. 


Ajastimien käyttö valaisimissa helpottaa valojaksojen säätelyä. Lisäksi ne mahdollistavat valaisimien kytkeytymisen päälle noin puoli tuntia ennen aamunavetan aloittamista. Tänä aikana lehmät ovat saavuttaneet päivärytmin ja kiimaiset lehmät on helppo havaita aamunavettaan mentäessä.
Navetan puhtauteen kannattaa myös panostaa – puhtaat pinnat heijastavat valoa paremmin, jolloin keinovalojen hyöty on suurempi. Likaisten lamppujen läpi ei pääse valo ja ne ovat lisäksi paloturvallisuusriski. Navetan valaisimet kannattaakin puhdistaa vähintään kaksi kertaa vuodessa.


Täällä meillä pimeässä Pohjolassa pitkä talvikausi ja luonnonvalon vähyys aiheuttavat haasteita riittävän valaistuksen järjestämiseen talvikuukausina. Onneksi nykyaikana markkinoilla olevat pitkäikäiset led-valot mahdollistavat energiatehokkaan ja laadukkaan valaistuksen myös talvisaikaan. Led-valojen hyviin ominaisuuksiin kuuluu myös eri valaistusohjelmien ohjelmoinnin ja säätelyn helppous. Led-valojen ohjausjärjestelmän ansiosta valaistusta voidaan säädellä eri osastoille sopivaksi joko digitaalisesti kelloon perustuvalla rytmityksellä, manuaalisesti tai liiketunnistimen ja jopa luonnonvalon mukaan. Kesällä, kun valoa on yllin kyllin, ei keinovaloja niin kipeästi tarvita ja led-valotkin voidaan säätää pienemmälle teholle. 


Aurinkoa, kesää ja kärpäsiä siis odotellessa.
Anri

Lähteet

Dahl, G.E. 2003. Photoperiod Management of Dairy Cattle for Performance and Health. Advances in Dairy Technology, 15, 347.
Eläinsuojeluasetus (7.6.1996/396) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/199603...
Eläinsuojelulaki (4.4.1996/247) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/199602...
Hakanpää, S. 2019. Led-valaistukseen siirtyminen Seppälän lypsykarjatilalla. Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö.
Lautiainen, J. ja Lotvone, H. 2016. Led-valaistuksella valoa navettaan. Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö.
Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista lypsykarjarakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista (405/2017) https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170405?...
Nolan, D., Amaral-Phillips, D, Bewley, J. The Effects of Lighting Manipulation on Dairy Cattle Management. https://afs.ca.uky.edu/dairy/effects-lighting-mani...
Roy, A.K., Singh, M., Kumar, P., Kumas, B.S.B. 2016. Effect of extended photoperiod during winter on growth and onset of puberty in Murrah buffalo heifers. Veterinary World, 9, 216-221.
Taavila, M. 2019. Energiatehokasta valaistusta navettaan – valaistus eläinten ehdoilla. https://www.koneviesti.fi/rakentaminen-energia/art...

0 0
Feed

Jätä kommentti