This is a subtitle for your new post

Helteet lähestyvät – tiesitkö, että lämpöstressi vaikuttaa myös tuleviin sukupolviin?

Kesä lähestyy jälleen ja sen mukana tulevat helteet. Suurin osa maitotilallisista tietää, että lämpöstressi vähentää lehmien syöntiä ja laskee maitotuotosta. Harvempi kuitenkaan pysähtyy miettimään, että lämpöstressin vaikutukset eivät rajoitu pelkästään nykyhetkeen, vaan ne voivat ulottua vasikkaan ja jopa seuraaviin sukupolviin asti.

Lopputiineyden lämpöstressi heikentää tulevaa tuotosta

Erityisen kriittinen ajanjakso lämpöstressin kannalta on viimeiset 60 päivää ennen poikimista. Jos tiine hieho tai umpilehmä kärsii lämpöstressistä tuona aikana, seuraukset voivat olla merkittäviä. Tyypillisesti tulevan kauden maitotuotos laskee 2–5 kiloa päivässä koko tuotantokauden maitokäyrän jäädessä matalammaksi. Hiehoilla lämpöstressi voi lisäksi lyhentää tiineysaikaa ja heikentää vasikan vastustuskykyä, koska ternimaidon vasta-aineiden imeytyminen ei toimi optimaalisesti.

Vaikutukset ulottuvat useaan sukupolveen

Uusimpien tutkimusten mukaan lämpöstressin vaikutukset voivat ulottua jopa kahteen sukupolveen eteenpäin. Lämpöstressille altistuneen lehmän tytär kasvaa usein heikommin, ja sen utarekudoksen kehitys voi jäädä vajaaksi. Tyttärillä on myös suurempi riski poistua karjasta ennenaikaisesti ja niiden päivämaito voi jäädä 2,3-6 kiloa alhaisemmaksi. Vaikutukset eivät kuitenkaan pysähdy tähän. Myös tyttären tyttärissä on havaittu muutoksia. Ne voivat tuottaa ensimmäisellä lypsykaudellaan keskimäärin noin 1,5 kiloa vähemmän maitoa päivässä. Lisäksi niidenkin tuotantoikä jää usein lyhyemmäksi ja varhaisten poistojen riski kasvaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhden kesän lämpöstressi voi heikentää tilan tuotosta vielä useiden vuosien ajan!

Lämpöstressin hallinta on yksi kannattavimmista toimenpiteistä

Onneksi lämpöstressin hallinta on yksi helpoimmin korjattavista tuotantoon vaikuttavista tekijöistä. Samalla se on myös yksi kannattavimmista investoinneista, koska vaikutukset näkyvät suoraan eläinten hyvinvoinnissa sekä tuotoksessa. Käytännössä lämpöstressin vähentäminen tarkoittaa toimivaa ilmanvaihtoa ja usein myös viilennyspuhaltimien käyttöä sekä riittävän varjon järjestämistä laitumelle. Lisäksi eläimillä tulee olla jatkuvasti saatavilla puhdasta vettä.

Viilennyspuhaltimista saadaan suurin hyöty silloin, kun ne kohdistetaan ensisijaisesti sinne, missä lehmät makaavat. Makuuparsissa tehokas viilennys lisää makuuaikaa, kun lehmän ei tarvitse vähän väliä nousta ylös viilentämään itseään kuumuuden vuoksi. Pelkkä yleinen ilman liikuttaminen navetan yläosassa ei riitä, vaan ratkaisevaa on, miltä lämpötila ja ilmavirtaus tuntuvat eläimen tasolla sen maatessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että puhaltimet asennetaan riittävän alas ja sopivaan kulmaan. Ja muistetaan tosiaan myös umpilehmät, tiineet hiehot ja poikivat eläimet! Kuten sanottu, niiden viilennyksellä on suuri vaikutus tulevaan tuotokseen.

Yhteenveto

Lämpöstressi ei siis ole pelkästään kesäajan epämukavuustekijä, vaan se on merkittävä tuotantoon, eläinten terveyteen ja talouteen vaikuttava tekijä, jonka vaikutukset voivat ulottua pitkälle tulevaisuuteen. Kun eläimiä viilennetään tehokkaasti tänään, parannetaan samalla huomisen tuotosta ja varmistetaan tilan eläinaineksen laatu myös tulevaisuudessa!