Hyviä uutisia!Haluatko kehittää tilasi toimintaa ja eläinten hyvinvointia? Nyt siihen on loistava mahdollisuus!Kuten kaikki varmasti tietää, jokainen suomalainen maatila voi saada neuvontaa 10 000€ edestä vuosina 2023-2027. Mutta uutta on se, että 1.2. alkaen tätä rahoitusta, eli tuttavallisemmin ”Neuvo-rahaa”, voi hyödyntää myös Lehmälääkärit.comin terveydenhuollon vuosikäynteihin (TH-Vuosi), ongelmanselvityksiin (TH-Täsmä) sekä etäneuvontapalveluun (TH-Etä) https://www.lehmalaakarit.com/palvelut/terveydenhuoltoTarkista jäljellä oleva neuvontakorvauksen määräsi Vipu-palvelusta ja tilaa käynti suoraan valitsemaltasi lehmälääkäriltähttps://www.lehmalaakarit.com/lehmalaakarit tai p. 050 500 3773/info@lehmalaakarit.com!
Tervetuloa kaikki lypsykarjan ammattilaiset ajankohtaisten terveysasioiden ja uusimman tutkimustiedon äärelle 24.-25.10.2024 Ylivieskaan, Ravintola Pikkuveliin! Valovoimaisena vieraanamme DVM Pamela Ruegg (Michigan State University of Veterinary Medicine, Pamelan luennot englanniksi). Pamela johdattaa meidät utareterveyden hyviin käytäntöihin maailmalla ja kotimaiset asiantuntijat kertovat mm. uunituoreista tutkimustiedoistaan.Ohjelma ja ilmoittautuminen verkkokaupassammeTERVEYDELLÄ TULOSTA ! Ylivieska 24.-25.10.2024 (lehmalaakarit.com)
Kesän lämpö ja kosteus ovat väkisinkin lehmälle rasite. Ensimmäinen oire on syönnin väheneminen. Se tarkoittaa tuotoksen laskua ja terveysriskejä, ainakin pidempään jatkuessaan. Kaikki voitava kannattaa tehdä rehujen houkuttelevuuden ja maittavuuden lisäämiseksi. Rehun laatuun voi panostaa siistillä siilotyöskentelyllä. Rehuja on hyvä jakaa mieluiten vähemmän ja useammin, vaikka sillä onkin työllistävä vaikutus. Jäljellä olevia jämiä kannattaa seurata muutenkin kuin silmällä, sillä läheltä haisteltuna ja tunnusteltuna se saattaa olla lämmennyttä. Pöytien tyhjentäminen tähteistä kannattaa. Erityisen herkkiä ryhmiä syönnin vähenemisen haitoille ovat umpilehmät ja poikivat. Rehun, erityisesti seosrehun hapattaminen pidentää säilymisaikaa. Hapottamiseen tarvitaan happoa vähintään 2 litraa/seosrehutonni. Aineiksi käyvät AIV-hapon ohella propionihappo tai näistä tehty seos, esimerkiksi sama määrä molempia. Propionihapolla on parempi teho homeiden ja hiivojen suhteen, jos rehu näyttää helposti homehtuvan tai hiivatulehduksia esiintyy. Happomäärä kannattaa laimentaa vedellä 1:1 vaikka 1000 litran konttiin ja siitä varovaisuutta noudattaen kastelukannulla seosrehuvaunuun. Lämpimässä myös suolan, tarkemmin natriumin tarve lisääntyy. Appeessa suolaa ei kannata jakaa suositusta enempää, ettei maittavuus kärsi. Hyvä natriumin lähde on myös natriumbikarbonaatti eli ruokasooda, joka myös puskuroi pötsiä. On hyvä laittaa nuolukiviä tarjolle, sillä niiden kulutuksesta voi päätellä suolan tarvetta.
Ensiluokkaisen maidon laadun tuottamisen edellytys pitkällä aikavälillä on hyvä utareterveys. Kun lehmät ovat terveitä, saadaan lypsää tuotettu maito tankkiin ja tartuntapaine on alhainen.
Kun terveydenhuoltokäyntejä aikoinaan aloiteltiin, oli suorastaan identiteettikriisi mennä eläinlääkärinä navettaan ilman salkkua ja lääkkeitä. Mikä se semmoinen eläinlääkäri on, jolla ei ole edes instrumentteja? Terveydenhuoltoa oli opiskeltu teoriassa, mutta miten ihmeessä niistä kehitysasioista ja tavoitteista päästäisiin karjanomistajan kanssa juttuihin.
Airi Niemistö toimii kunnaneläinlääkärinä Seinäjoella. Hänellä on asiakkaanaan monta maatilayritystä, joissa käy myös Lehmälääkärit.comin eläinlääkäreitä. Niemistö kokee, että eläinlääkäreiden välisessä yhteistyössä voittavat kaikki. Maatilayrittäjä saa asioihin useamman näkökannan ja eläinlääkärit toistensa tukea.
Ylistarossa sijaitseva Istolahden tila on maatalousyhtymä, jossa ovat yrittäjinä Istolahden pariskunta ja heidän kaksi lastansa.
Virve Korhonen on Lehmälääkärit.comin osakas ja toinen perustajista. Hän tiesi jo lapsena haluavansa eläinlääkäriksi. Lahdessa varttunut Korhonen päätyi kuitenkin ensin Ypäjän hevosopistoon opiskelemaan maatilatalouden perustutkinnon ja maaseutuyrittäjätutkinnon, ennen kuin tie vei eläinlääketieteelliseen.
